Ei ole varmempaa kevään merkkiä kuin lehtien lööpit ja yleisönosastokirjoitukset keväisestä katupölyongelmasta. Helsingissä ja Tukholmassa on mitattu viime viikkoina jopa Kiinan Pekingiä heikompaa ilmanlaatua. Sanansa soppaan tuovat hengitysoireista kärsivät, kaupunkien ympäristöasiantuntijat sekä kunnossapitoinfran työnjohto. Cayennepippurista sopassa vastaavat pyöräilijät, kitkarengasvalmistajat, kemikaalitehtailijat sekä käytännössä kuka tahansa jonka mielestä autoilun, hiekoituksen ja suolauksen voisi kieltää. Yhdestä asiasta tuntuu aina olevan konsensuskäsitys: kaupunki ei tunnu tekevän mitään kaupungin pääkadulla – meidän kadulla.

Loogiset selitykset siihen, että meidän katua ei ole vielä ehditty putsaamaan on joka vuosi sama: resurssipula tehokkaasta kalustosta, yöpakkasten viivästyttämä puhdistus, katujen varsille pysäköidyt autot ja reaalimaailman fakta, että kaikkialle ei vain ehditä samaan aikaan. Jokainen, joka on käynyt jututtamassa keskiyöllä ajoon lähtenyttä puhdistuskalustoa ohjaavaa työmieskaartia, voi todeta, että tunnit eivät vain tahdo riittää. Silloin on syytä suunnata katsetta erityisesti puhdistuksessa käytettävään kalustoon ja sen tehokkuuteen pohjoismaisissa olosuhteissa.

Pohjoismaisessa kaupungissa vallalla oleva menetelmä katujen kevätsiivouksesta pitää sisällään kastelevan pölynsidonnan, talven hiekoitushiekan poiston, pölyn puhdistuksen ja pölyn pesun. On sanomattakin selvää, että tämä prosessi vaatii mittavan kaluston. Kun tarkastellaan pohjoismaisissa kaupungeissa kevätpuhdistuksessa käytettävää kalustoa tai kun tehdään investointipäätöksiä verovaroilla uuteen kalustoon, on pohjoismaisessa kaupungissa kiinnitettävä huomiota viiteen ydinkohtaan:

1) Pohjoismaiset poikkeusolosuhteet,

2) Hiekoitushiekan poisto,

3) Harjauksen ja lakaisunaikainen pölynhallinta

4) Katupölyn puhdistuskyky tien pinnalta

5) Investoinnin ja operatiivisten kustannusten tuottoaste (ROI).

Näistä katupölylööppeihin vaikuttaa eniten kohta 3, mutta kuntalaisen hengitystieongelmiin ratkaisevin vaihe on kohta 4, eli katupölyn todellinen pysyvä poisto kadunpinnoilta.

  • Pohjoismaiset poikkeusolosuhteet

Harva katujenpuhdistusskenen ulkopuolelta ymmärtää, miten poikkeavat olosuhteet Pohjoismaissa on keväisen katujen puhdistuksen näkökulmasta. Siinä missä runsaat kemikaalit ja suolat ovat pääasiallisessa roolissa liukkauden ehkäisyssä ympäri maailmaa, Pohjoismaissa hiekoitus on vallalla oleva menetelmä kaupunkien kaduilla erityisesti ympäristönäkökulman johdosta. Lakaisukaluston hankintaan tämä asettaa suuren haasteen. Keväällä hiekoitushiekan määrä pohjoismaisilla kaduilla on jotain, johon yksikään lakaisuautoja Keski-Euroopassa, Kiinassa tai Amerikassa valmistava konevalmistaja ei ole tottunut. Lähtökohtaisesti ”perusmallina” tilatut koneiden imulaitteet ja suodattimet ovat auttamatta tehottomia Pohjoismaisissa olosuhteissa. Varakkaammissa pohjoismaisissa kaupungeissa on tämä jo ymmärretty ja lakaisukalustoa hankitaan osittain räätälöitynä – ja räätälöinti maksaa.

  • Hiekoitushiekan poisto

Moni yhdistää hiekoitushiekan ja sepelinpoiston yhteen katupölyongelman kanssa. Kyllä ja ei. Hiekoitushiekan poisto on tehtävä mahdollisimman nopeasti keväällä ja kevättalvella, jotta hiekka ei jauhautuisi renkaiden alla viikkotolkulla. Samalla on kuitenkin muistutettava, että meidän katu, jolta hiekoitushiekka on kerätty, pölisee keväällä niin kauan kunnes pölynpoisto on tehty kokonaisvaltaisesti.

Pohjoismaiset kaupungit käyttävät hiekoitushiekan poistossa mekaanisia harjalaitteita, jotka kytketään talvella aurauskäytössä olleiden traktoreiden ja pyöräkuormaajien keulalle tai perään. Varhaiskeväisessä suolajäähiekan irrottamisessa ainoastaan kadun pintaa raaputtavat metalliharjat ja kauhaharjat tekevät tehtävänsä. Tämä työlaiteyhdistelmä on erinomainen tapa kaupungille säästää perässä tulevan imulakaisukaluston huoltokustannuksissa ja pidentää kyseisen kaluston käyttöikää, kun karkea materiaali on jo kerätty pois imu-ja puhallinkaluston tullessa meidän kadulle.

  • Harjauksen ja lakaisun aikainen pölynhallinta

Hiekoitushiekan poistoa tekevien harjalaitteiden sekä perässä tulevan imulakaisukaluston pölynhallinta harjauksen ja imupuhdistuksen aikana perustuu runsaaseen vesitykseen ja Pohjoismaissa kalustoletkan edellä käytetään useimmin erillistä kasteluautoa. Tämä kastelu tehdään, jotta harjauksen aikainen pölypilvi jäisi minimaaliseksi ja kaupunki toisen perään uskoo edelleen kastelun mantraan.

Kadun pinnalle levitetty pölyä sitova vesi tai suolavesi tekee pölystä lietettä tien huokosiin. Pölynpoisto kuivana on tehokkaampi ja energiatehokkaampi menetelmä.

Yllätys ja fakta numero yksi. Vesi kadun pinnalla on ilman vasta-argumentteja koko keväisen katujenpuhdistuksen suurin puhdistusta hidastava, sekä puhdistustulosta ja energiatehokkuutta heikentävä tekijä. Kadun pintaan sidottu märkä hieno pöly on kaikkein vaikein materiaali irrottaa ja kerätä talteen tehokkaimmallakin imukalustolla. Faktan voi tarkistaa kävelemällä kastelevan imulakaisukoneen reittiä kevätkuumalla tunti lakaisutyön jälkeen.

Vedellä läträämisen ongelmiin on herätty hyvin hitaasti. Kriittistä puhdistustehoa tarvitsevat ahtaalle puristetut koneurakoitsijat saattavat kuntalaisten silmän välttäessä kytkeä kastelujärjestelmät pois lakaisutyöstään ja muutama pohjoismaiden puhdistuskonevalmistaja, allekirjoittaneen edustama taho mukaan lukien, on tuonut tarjolle ratkaisut ilman vedellä lotraamista (Gustafsson et al 2016; Snowek Oy 2018).

 

  • Katupölyn puhdistuskyky tien pinnalta

Lakaisukaluston puhdistuskykyä mitataan ympäri maailmaa PM2,5 ja PM10 partikkelikoon katupölyn puhdistustesteissä. Tunnetuin testeistä on Euroopan katupölykaluston standardiksi muodostunut EUnited PM10/PM2,5 Test, jota käytetään myös benchmark-testinä Pohjois-Amerikassa ja Aasiassa. Testi mittaa standardiolosuhteissa pienen partikkelikoon pölyhiukkasten puhdistuskykyä kadun pinnalta. Keskieurooppalaisena testinä hiekan määrä ei täysin vastaa pohjoismaisia extreme-olosuhteita, mutta mittaustarkkuus erottelee jyvät akanoista ja testi ottaa kantaa myös ajonaikaiseen pölynhallintaan. Pohjoismaisessa kunnassa ei tulisi edes harkita muita kuin uuteen korkeimpaan 4 tähden PM10/PM2,5 -kategoriaan toukokuussa 2018 julkistettavia lakaisulaitteita.

 

Eri puolilla maailmaa tehdyissä lakaisukaluston tehokkuustutkimuksissa on tunnistettu laadukkaan imulakaisukaluston kykenevän irrottamaan tienpinnasta 80%- 95% hienosta Pm10 ja Pm2,5 katupölystä (EUnited PM10 Test 2018; City of Toronto 2015; Airuse Life 11 2016). Pohjoismaisissa olosuhteissa vedellä sidotun pölyn irrottaminen vaatii äärimmäisen tehokkaan imukaluston sekä hidastetun työskentelynopeuden n. 1-3km/h, jotta pöly saadaan kerättyä testitulosten mukaisella tasolla. Standardipaketit imukalustossa eivät riitä pohjoismaisessa katujen puhdistuksessa.

 

Myös Suomessa vuosina 2011-2014 tehty REDUST-katupölytutkimushanke totesi, että imukalusto ei riitä sellaisenaan puhdistamaan tien pintaan liettynyttä märkäpölyä vaan imulakaisun jälkeen tehtävä painepesu tai painepesulla lisävarusteltu imulakaisukone koettiin tutkimuksissa tehokkaimmaksi menetelmäksi. Painepesu onkin saavuttanut valta-aseman pohjoismaissa lakaisutyön jälkeen jäävän 5-20 % pölyn puhdistajana.  Kysymys kuuluukin kompensoidaanko painepesulla kustannustehotonta lakaisutyötä?

 

  • Investoinnin ja operatiivisten kustannusten tuottoaste (ROI).

                                                                                                  

Pohjoismaisissa olosuhteissa toimivien laadukkaimmilla imuteknologioilla varusteltujen lakaisukoneiden hankintahinnat liikkuvat 250 000 – 700 000 euron välillä. Karkean materiaalin poistossa tämän kaluston vuosittaiset huolto- ja käyttökustannukset voivat lisäksi nousta jopa useisiin kymmeniin tuhansiin euroihin (City of Toronto 2015). Lakaisuajoneuvo, joka tarvitsee pölynhallintaan kastellun tienpinnan liikkuu keväisessä katupölykaaoksessa n. 1-3km/h vauhdilla, jotta puhdistustuloksesta voidaan olla vakuuttuneita. Lisäksi kalustolla on useimmissa olosuhteissa välteltävä pohjoismaista sepelikeräystä, jotta kalusto kestää käyttöä pitkäikäisenä investointina. Samaan aikaan kaupunkien budjeteissa uuden laadukkaan lakaisukoneen hankinta on listoilla valitettavan harvoin. Heikon tuottoasteen investointeihin budjettien perustelu on valitettavan hankalaa myös muilla elämän aloilla. Ei ole täten ihme, että meidän katu on edelleen puhdistamatta.

Pohjoismaisen kevätsiivouksen kalustoratkaisuissa on merkittäviä eroja tuottavuudessa sekä tehokkuudessa.

Mitä tästä tulisi ajatella pohjoismaisessa kunnassa kuntapäättäjänä tai kuntalaisena? Sormella on ketään turha osoittaa, sillä kalustosuunnittelua ja työnjohtoa tehdään pohjoismaisissa kaupungeissa jopa suuremmalla antaumuksella kuin muualla maailmassa. Ehkä matalan asteen korjausliikkeenä kalusto- ja metodisuunnittelussa kärkeen tulisi asettaa amerikkalaisittain investointien tuotto- ja tehokkuusvaatimukset. Tämä saattaisi johtaa nopeastikin mullistaviin johtopäätöksiin.

Onko sitten meidän kadulla jo nämä mainitsemani vaihtoehtoiset vedettömällä kadunpinnalla tehtävät puhdistusmenetelmät käytössä? Kaupungit aktivoituvat eri tahtia ja jos teidän katu ei ole ollut ensimmäisten joukossa mukana, ovat asiat viimeistään tänä keväänä alkaneet esiintyä myös teidän kadun infrasuunnittelun pöydille. Kaluston kierrätys kestää vuosia.

Ehkä kulttuurinmuutosta voisi nopeuttaa, jos kuntalaisten hengitysongelmista huolissaan olevat organisaatiot jatkossa toivoisivat ”tehokasta pölyn hallitsevaa katupölyn poistoa” sen sijaan että kuntapoliittisissa lausunnoissa peräänkuulutettaisiin ”vedellä lotrausta meidän kadulla”?

 

Antti Nikkanen

toimitusjohtaja

Snowek Oy / Trombia technologies

040 722 8309

antti.nikkanen@trombiaglobal.com

 

Trombia-puhdistuslaite on Suomessa kehitetty vedettömällä tienpinnalla toteutettuun katupölyn puhdistukseen erikoistunut innovaatio.

Lisätietoa:

EUnited PM10 Test 2018, http://www.eu-nited.net/municipal_equipment/news-events/news/road-sweepers-new-eunited-pm-test-for-pm2.5-certified-for-a-clean-environment.html

City of Toronto 2015, Street Sweeper Evaluation Results and Operational Considerations, https://www.toronto.ca/legdocs/mmis/2015/pw/bgrd/backgroundfile-85339.pdf

Airuse LIFE 11 ENV/ES/000584 2016, “REVIEW OF IMPACT OF STREET CLEANING ON PM10 AND PM2.5 CONCENTRATIONS IN NORTHERN AND CENTRAL EUROPE”, http://airuse.eu/wp-content/uploads/2013/11/R15_AIRUSE-Street-cleaning-CNE.pdf

Gustafsson et al 2016, Driftåtgärder mot PM10 i Stockholm, Utvärdering av vintersäsongen 2014–2015, http://www.diva-portal.org/smash/get/diva2:937274/FULLTEXT02.pdf

Snowek Oy 2018, Trombia Global –verkkosivusto, www.trombiaglobal.com/fi